Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Vieraskirja  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: hevoshullu

11.02.2012 16:10
Jatkoa: Sitten Caralla olisi vielä puolen tunnin päästä maastotunti!  Aloin jo satuloida sitä. Ratsastaja oli aika kokematon, joten tarjouduin taluttamaan. Sitten Caralla oli vielä kaksi tuntia, minä taluttamassa... Siinä sitten meni iltapäivä tunneilla taluttaessa ja illalla annoin hepoilleni vielä omput ennenkuin lähdin. LOPPU

Vastaus:

Hyvä tarina! Mukavaa että olet auttamassa meitä tunneilla. Kiitos siitä!
saat:150T€

-Tiinu

Nimi: hevoshullu

09.02.2012 20:11
Jatkoa: Ihastelin Caran selässä talvisia maisemia. Pakkanen oli laskenut 2-:kseen . Cara asteli lumessa hienona kuin lumiprinsessa - pitkällä talvikarvallaan... Pyysin Caran tölttäämään. Cara juoksi kiltisti. Saavuimme maastoestepolulle. Tunsin paikat sen verran hyvin, että tiesin että maastoestepolun lopussa oli ihana sänkipelto. Sinne ei jokainen pääsekkään, koska reitti on vähän vaikea, vaikka esteet eivät olleetkaan isoja. Pysäytin Caran ja katsoin sitä - voisimmeko kokeilla sitä? Hétken mietinnän jälkeen pyysin Caran laukkaan. Ensimmäinenn este, risueste... Cara lähestyi sitä nopeasti ja ponkaisi yli, niinkuin seuraavankin ja sitä seuraavankin. Kohta pelto jo näkyi- Cara selvisi reiotistä! ´Pelto avartui suurena. Siinä sitten laukattiin pellon toiseen päähän. Sitten palasimme tallille. Kun olin hoitanut Caran kello oli 9.30... Harjasin uudelleen muutkin hepat. Jatkuu...

Vastaus:

Jatkoa innnolla odotellen:

-Kiinu

Nimi: hevoshullu

05.02.2012 20:13
Heräsin sunnuntaiaamuna väsyneenä klo 4.30. - tallipäivä. Venyttelin hieman ja mutisin jotain. Minun pitäisi mennä ruokkimaan hevoset. Sitten illalla lähtisin tasan 9.00!  Rankaltahan tuo kuulostaa, mutta nautin tallitöistä, ja saisihan sitä ratsastaakin... Puin nopeasti päälleni ja söin aamiaisen. Panin leggingsien päälle lämpimät fleece ratsastushousuni. Panin reppuuni myös topparatsastushousut, eväät ja 3 omenaa. Panin takin, pipon ja hanskat päälle ja lähdin kävelemään tallille. Aloin hölkätä...... Ja kohta olinkin jo tallin pihassa. Kiinu ja Liinu olivatkin jo hommissa.
- Moi!! Huudahdin.
- Moi, säpä olet aikaisessa! Liinu huudahti.
- Ajattelin tulla vähän aikaisemmassa. Sanoin.

Menin talliin sisälle. Siellä oli ihanan lämmin, kun ulkona taas oli 30-... Tervehdin hevosia, annoin Kurille, Caralle & Heralle omenat. Katsoin aamun tuntilistaa... Ensimmäisellä alkeistunnilla, 6.00... Kuri ja Hera ovat listalla! Katsoin kelloon, 5.10.... Ehtisin hyvin tekemään vaikka mitä. Annoin hevosille ruoat. Seuraavaksi harjasin hepat... Kohta pitikin alkaa jo satuloida. Katsoin listaa tarkemmin.. Kuri olikin yliviivattu! Otin äkkiä siltä satulan pois ja keskityin Heraan. Kohta n. 7-v tyttö tuli. Hän kertoi olevansa Oona, ja menevänsä Heralla. Tervehdin häntä ja laitoimme Heran kuntoon. Kiinu tuli kertomaan meille, että aloittelijat hyppäisivät tänään ensimmäistä kertaa esteitä. Säikähdin miten ihmeessä jaksaisin loikkia esteiden yli kokonaisen tunnin... Jaksoin kuitenkin loppujen lopuksi. Hoidin Kurin pois ja lähdin Caralla maastoon. JATKUU...

Vastaus:

Jatkuu-->

-Kiinu

Nimi: Ninnu
Kotisivut: http://kuutamoniitty.nettisivu.org

30.01.2012 19:10
Tulin tallille iltapäivällä, silloin alkoi jo hämärtää. Hytisin kylmästä kun hyppäsin autosta ulos. Kipaisin pikaisesti talliin ja huomasin että kopsukat oli otettu jo sisälle. Menin Piccon karsinalle ja astuin sisään. Lepertelin PIccolle kaikkea joutavaa hetken aikaa ja lähdin hakemaan harjoja. HArjailin Piccoa tunnin, ja sen karva alkoi kiiltää. Väsäsin sille vielä pienen letin otsaharjaan.
- Sä oot niin ihana.. kerroin Piccolle hiljaa.
Picco hörisi hiljaa ja työnsi päänsä syliini.
Istuskelin hetken Piccon karsinassa ja juttelin sille kaikeinlaista. Hekten päästä päätin tehdä pienen maastolenkin. Menin hakemaan Piccon suitset ja oman kypäräni sekä hanskat. Suitsin Piccon pikaisesti ja talutin sen pihalle. POnnistin sekään ja ohjasin ruunan maastopoluille. Picco käveli rauhallisesti tutkaillen ympäristöään. ALkoi sataa hiljalleen lunta. Rakastin tätä, luminen maisema, aivan hiljaista ja rakas heppanen. Kävelimme Piccon kanssa koko maastolenkin ja kun tulimme näin jonkun ratsastajan kentällä. Talutin PIccon talliin ja otin siltä suitset pois. Heitin sille kevyen sisätoppiksen selkään ja hain sille pari porkkanaa. Rapsuttelin PIccoa hetken aikaa kunnes vein suitset pois ja soitin äidille että tulee hakemaan. Tuota pikaa hän ilmestyikin pihaan. Hyppäsin kyytiin ja menimme kotiin.

-Ninnu-

Vastaus:

Tosi hyvä tarina! Ja tuo lumimaisema yms. kuuluu myös minun lempihetkiini!

-Kiinu

Nimi: hevoshullu

25.01.2012 15:07
Jatkoa: Talutin iki-ih anan Caran maneesiin. Laitoin maahan pari maapuomia, mutta ensin alkukäynnit!... Kun alkukäynnit oli kävelty, lähdin tölttäämään - voi kuinka pehmeä Caran töltti olikaan! <3 Ihastuin heti.  Tein pienen ristikon, ja ajattelin että voitais kokeilla sitäkin passissa. Nostin Caralle vauhdikkaan passin. Cara suorastaan lensi esteen yli!
- Taidatkin olla aikamoinen kullanmuru, Cara...? Naurahdin ja taputin Caraa.

Tunnin jälkeen otin Caralta varusteet ja hoidin sen.
- Ainiin! Kurillahan oli tänään joku alkeistunti! Mun pitää varmaan taluttaa...

Varmistin asian Kiinulta, ja aloin harjata Kuria. Pian joku 5-7 vuotias tyttö tuli paikalle.
- Sä meet varmaan Kurilla? Kysyin tytöltä ja väänsin satulavyötä Kurin pulskaan masuun kiinni.

Tyttö nyökkäsi varovasti. Kohta lähdettiin taluttamaan Kuria kentälle ja talutin tunnin loppuun asti. Lopuksi hoidimme Kurin yhdessä. LOPPU

Vastaus:

Hieno tarina! Hienoa kun tulit auttamaan meitä alkeistunnille sillä avustajia ei aina meinaa löytyä
saat:100T€

-Tiinu

Nimi: Hiutale

18.12.2011 19:43
J A T K O A . . . : D
Kävin hakemassa harjapakin ja menin laittamaan Heroa kuntoon. Harjasin sen kauttaaltaan ja selvitin sen hännänkin. Asetin satulan ja laitoin kuolainten soljet kiinni. Kehuin Heroa ja talutin sen ulos.
-Ooiih! Minä henkäisin ihastuksesta. Näytti lumoavalta, joka paikassa oli timantin kimaltavaa lunta ja sitä satoi ihanina hiutaleina koko ajan ympärillemme.
-Katso Hero, ihanan satumaista! minä sanoin.
Nousin Heron selkään ja lähdimme matkaan. Ohjasin Heron tutulle metsä polulle ja aloitimme rauhallisella käynnillä.
Oli ihanan hiljaista,lumi vain leijaili joka paikassa muodotaen välillä valkoisen seinämän. Aivan yllättäen lumi hiutaleet kovensivat tahtia, aivan yks kaks pehmeistä kauniista hiutaleista (XD) tulikin kovia tikkumaisia lumi kökkäreitä.
-Ohhoh, nyt sattakin paljon.. Minä kuiskasin Herolle.
Jatkoimme matkaamme samalla polulla ja lumi viima yltyi korvia huumaavaksi. Tuuli suhisi korvissani ja minun täytyi pitää kättä kasvojeni edessä. Yhtäkkiä jostain läheltä kuului todella kova rysäys. Hero säikähti niin että nouai takajaloilleen. Minä en osannut varauhtua siihen koska rysähdys kuului niin yllättäen, putosin lumihankeen mutta nousin heti ja otin Heron suitsista kiinni. Rauhoittelin sitä ja niin se sitten tekikin. Tunsin polttavan kivun jalassani, olin nimttäin pudonnut koko painollani jalkani päälle.
-Hyvä poika. Minä taputin Heroa kaulalle vaikka minua alkoi pelottamaan, en nähnyt muuta kuin valkeaa ja se rysäys oli hyvin omituinen..
-Käännytään takaisin! Minä kuiskasin Herolle sydän pamppaillen.
Käänsin Heron, laitoin hupun päähäni ja lähdimme takaisin päin. Jatkoimme ja jatkoimme.Minusta tuntui kuin olisimme tarponeet jo iäisyyden. Katsoin ympärilleni, lumi oli nyt helittänyt taas pumpuli hiutaleiksi. Nousin Heron selästä. Katsoin ymäpärilleni, mikään ei näyttänyt tutulta. Mikään ei viitanut Icen tavalliseksi puuksi tai kiveksi jonka aina ohitimme.
-Hero, missä olemme? Minä henkäisin.
Kaivoin taskustani kännykkäni ja olin soittamassa Tiinulle tai Kiinulle, mutta sitten.. -Ei kenttää! minä mutisin surkeana.
Tiukensin Heron suitsien otetta ja huusin lumisateeseen: Haloo? Onko siellä ketään, apua! Hero säpsähti mutta ei tällä kertaa noussut onneksi jaloilleen.
Näin kaksi polkua, ja mieitin aivot suhistem kumpaan pitäisi mennä. Otteeni lipesi Heron suitsista ja Hero lähti hitaasti kävelemään oikeaa polkua kohden. Se pysähtyi parin metrin päästä minusta ja hirnahti.
-Ai sinnekkö pitäisi mennä? entäs tuo toinen? minä kysyin Herolta ja osoitin vasenta polkua.
Hero lähti päättäväisesti kävelemään kohti oikeaa polkua katsoen aina taakseen.
-Hyvä on, hyvä on! Minä sanoin ja kutsuin Heron luokseni.
-Jalkaani koskee vieläkin, odota niin nousen selkääsi. Jatkoin.
Juuri siihen jalkaani koski millä olin tottunut nousemaan Heron selkään joten selkään nouseminen kesti hieman pidempään kuin yleensä, toisella jalalla oli paljon vaikeampaa nousta selkään kuin kuvittelin.
Lähdimme siis oikeaa polkua pitkin ja toivoin koko ajan että päätyisimme taas IceHorsen tutulle polulle. Olimme matkanneet jo varmaan tunnin kun huomasin tutun näköisen paikan. Sydämmeni alkoi pamppailemaan. Kun menimme vähän matkaa eteen päin näin sen polun missä olimme menneet ennen kuin eksyimme lumi pyryssä.
Kauempana huomasin kaatuneen puun. Keskellä polkua.
-Eli tuosta se ääni kuuluikin, ja emme nähneet lumi myräkän lisäksi polkua tuon puun rungon takia! Minä sanoin Herolle.
Kiersimme sen ja kohta olimmekin ja aivan lähellä Iceä.
-Kohta olemme kotona, aivan pian! Minä toistelin päässäni.
*
Kun olin kertonut Tiinulle puun rungosta ja lumi myräkästä, ja kun sinne oli lähetetty joku siirtämään puu, olin pessyt Heron ja antanut sille pari porkkanaa, ylistänyt sitä sankarikseni ja silitellyt sitä hyvän tovin, hoitanut revähtäneen jalkani olin aivan rätti väsynyt.
Silitin Gigaa ja Figaa vain ohi mennen sanoen niille pari lempeää sanaa, pahoitellen etten viipyisi, lähdin ajamaan pyörällä kotiin etten toistaisi samaa virhettä kuin kerran kun nukahdin Herouksen karsinaan.
Olipas vaiteikas päivä talli arkeen!♥

Vastaus:

Waaauu!! Onpas pitkä Hienoa! Kirjoitat todella upeasti ja omaperäisesti. Hyvä jatka samaan malliin!
saat:300T€

-Tiinu

Nimi: Hiutale

14.12.2011 18:14
Pyöräilin tallille lumimaiseman ympäröimänä, oli hiiren hiljaista, ellei sitten laksettu hyvin kaukana haukkuvaa koiraa, lumi hiutaleet vain leijuivat ympärilleni, oli ihanan jouluista.
Jätin pyöräni vakio paikalleen ja menin sisälle talliin.
Tiinu oli siellä juuri rapsuttelemassa Pyryä.
-Ai hei Tiinu, kiva nähdä taas! Minä hiukkasin hymyillen.
-No hei! Samoin. Tiinu vastasi pirteästi.
Rakastin juuri tätä...hevosten hörinä, hevosten tuoksu, talli väen aito ystävällisyys, ja tallissa on aina jotenkin rauhallinen ja ehkä vähän uninenkin tunnelma, ehkäpä juuri siksi olin joskus nukahtanut Heron karsinaan vahingossa.
Menin Heron luo, ja silitin sen otsatukkaa.
-No moikka Herous! Minä lässytin Herolle, vaikka tiesin kuulostavani typerältä en välittänyt siitä.
Hero hörähti, joka kuulosti aivan naurahdukselta.
-No äläs hekota siinä, kyllähän tollaselle söpöläiselle vähän lässyttää, minä naurahdin.
J A T K U U . . . : D

Vastaus:

Odotelleeen;D

-Tiinu

Nimi: hevoshullu

12.12.2011 16:11
Tulin nyt sitten jälleen tallille. Cara, Hera & Kuri hirnuivat+hörisivät minulle!
- Voi teitä söpöhöpöliinejä!!... Minulla on hyviä uutisia, Princes Caramel! Sain sinut hoitsuksi!
Cara katsoi minuun hämmästyneenä, ja ehkä hiukkasen ymmärtäväisenä. En voinut kuin nauraa sen hullunkuriselle ilmeelle! Lähdin siis viemään heppaset harjattaviksi, ja Caran satuloitavaksi!!... Päätin nimittäin vähän testailla Caraa. JATKUU... PS. Sorry, en oo hoitanu aikoihin!

Vastaus:

Jatkuuuu...
eikä se haittaa, me Tiinun kanssa olemme sitä mieltä ettei tarinoiden tarvitse olla superhypermega pitkiä ja käydä kirjoittamassa joka päivä, meille riittää vallan mainiosti kun käytte aina silloin kun ehditte ja päätätte oman maun mukaan tarinoiden pituudet, tärkeintä että hoidatte hoitsujanne parhaanne mukaan!!

-Kiinu

Nimi: hevoshullu

27.11.2011 17:02
Jatkoa seuraa: Olin harjannut heppaset.
- Voi apua! Nyt on sunnuntai, enkä ole tenhyt läksyjä! Voihkaisin ja nojasin Caraan

Cara seisoi tukevasti, eikä lähtenyt mihinkään. Ihan kuin se olisi ymmärtänyt, kuinka pahasta jutusta oli kyse. Huokailin siinä sitten niitä läksyjä. Mitä tekisin? Jos nyt lähtisin tekemään läksyjä, siinä menis arviolta 3.h, eli tulisin joskus illalla takaisin, kello oli nyt jo 2! 5:ltä olis pimeää, enkä enää näkisi fillaroida tallille.
- Hetkonen! Mähän voisin käydä hakemassa läksyt ja tehä ne täällä! Kekkasin.

Niin siis tein. Tein läksyt tallilla, ja ehdin vielä vähän puuhastella hevosten kanssa! LOPPU

Vastaus:

Hienoa! hyvä tarina
saat:50T€

-Tiinu

Nimi: hevoshullu

21.11.2011 20:46
(Anteeksi! En ole piiiiitkään aikaan hoitanut!  ) Tulin klo 6.18. Aamulla tallille. Hera tervehti minua hirnahtamalla. Maassa oli jo lunta, ja Heralla, Kurilla ja Caralla oli loimet.
- Moikka, pikku lumiprinsessani! Tervehdin Heraa ja Caraa.
- Ja tervehdys, sinä mudassa kieriskelyn kuningas! Nauroin Kurille kun näin sen likaisen loimen.
Talutin Caraa talliin. Se oli hiukan peloissaan, mutta rauhoittui heti. Se antoi minun harjata sitä, eikä se pyörinyt yhtään!
- Very good, girl! Sanoin Caralle. Puhuin sille ihan huvikseen Englantia. (  )
Sitten harjasin Heran ja vielä Kurin. Jatkuuuu.....

Vastaus:

odotellen

-Tiinu

Nimi: hevoshullu

13.11.2011 00:03
Jatkoa: Katselin nimikylttejä. Domino, Heart Stealer, Rekki, PRINCES CARAMEL, siinä!! Kurkistin varovasti karsinaan. Huomasin että siellä nukkui seisaalleen pieni poni. Avasin karsinan ovea hiukan enemmän. Äkkiä poni avasi silmänsä ja juoksi kauhuissaan ulos!
- Pruu, höpsö! En minä pure! Nauroin.

Cara näytti kuin aaveen nähneeltä. Yritin harjata sitä. Ensin se pyöri kauhuissaan mutta kun se tottui ääneeni ja minuun se rauhoittui. Se antoi minun harjata sen, eikä pyörinyt yhtään!
- Hyvä tyttö! Kehuin sitä harjauksen jälkeen. Se jatkoi torkkumistaan. Menin satuloimaan Heran. Menin sillä kentällä vähän pohkeenväistöä ja vähän koottua ravia. Jouduin kuitenkin heti sen jälkeen lähtemään tästä paratiisista bilsan läksyjen kimppuun.


Vastaus:

hienoa! jatka samaan malliin
saat:50T€

-Tiinu

Nimi: hevoshullu

12.11.2011 23:53
Tulin aamulla tallille. Olin pyytänyt Caraa ''koeajalle'' Veikkasin sen olevan huikean söpö ruutitynnyri. x) Laitoin pyörän tien reunaan ja menin moikkaamaan Heraa. Hera hurnahti minulle ja alkoi näykkiä taskujani.
- Valitan, et tällä kertaa saa mitään herkkuja. Selitin Heralle.

Harjasin sen ja menin moikkaamaan Kuria. Se käänsi päänsä hieman minuun päin. Annoin sen hamuta sormiani.
- Voi Kuri. Voisinpa olla tässä ikuisesti. Huokaisin. Tiesin kuitenkin että karmea totuus on se, että minun päitäisi 3-4 tunnin päästä olla kotona pänttäämässä Bilsan kokeeseen. Menin talliin. Etsiskelin sieltä Caraa. JATKUU...

Vastaus:

jatkoa..

-Tiinu

Nimi: Ninnu
Kotisivut: http://kuutamoniitty.nettisivu.org

12.11.2011 17:24
Tulin tallille juuri sopivaan aikaan, sillä Hiutale talutti juuri Heron tarhasta sisälle.
-Heipsan! huudahdin Hiutaleelle.
-No moi! Hiutale vastasi iloisesti.
-Niiinnniinnn, lähtisiksä mun kans maastoon? Kysyin.
-Juu tietysti! Hiutale ilmoitti.
-Mä haen Piccon nopeesti pihalta. Huikkasin Hiutaleelle, ja olin jo menossa.
Kävelin nopeasti Piccon tarhalle ja avasin portin.
-No moimoimoi, kultapieni! Lepertelin ruunalle. Nappasin sitä riimusta kiinni ennenkuin se ehti livistää. Talutin rakkan ruunani talliin ja ohjasin sen omaan karsinaansa. Hiutale harjasi jo Heroa. Hain Piccon harjat ja aloitin harjaamaan. Putsasin vielä kaviot ja sitten olin valmis varustamaan. Menin hakemaan suitset ja nakkasin myös kypärän päähäni. Sitten lähdin kävelemään Piccon luo. Puolessa matkassa käännyin, sillä unohdin hanskani. Hain ne ja menin Piccon luo.
-Avaapas suu, kultapieni, pyysin Piccoa.
Pujotin suitset ruunan päähän ja vedin hanskat käteen.
-Ootko sä valmis? kysyin Hiutaleelta
-Joo, mee vaa jo ulos, mä tuun peräs. Hiutale huikkasi.
Talutin Piccon ulos ja nousin selkään, Hiutalekkin ilmestyi ulos tuota pikaa Heron kanssa. Hän hyppäösi nopeasti Heron selkään ja lähdimme kävellen poluille. Aikamme käveltyämme siirryimme reippaaseen raviin. Ravasimme mutkaan ja siitä alkoi mukava suora. Vaihdoimme Hitaleen kanssa yhteisymmäryksen katseen ja siirryimme laukkaan. Laukkasimme kilpaa suoran päähän ja hiutale ehti vähän ennen minua. Nauroimme. Kävelimme loppumatkan takaisin tallille jotta hevoset jäähtyisivät ja saisivat puhaltaa.
-Ai vitsi että oli taas pitkästä aikaa kivaa! ilmoitin.
-No nii oli! Hiutale myönteli.
Saavuimme tuota pikaa tallille ja talutimme hevoset sisälle. Riisuimme niiltä suitset ja heitimme loimet selkään. Hiutale lähti heti kotiin, kun sai Heron ruokittua, sillä hänellä oli kiire. Jäin vielä hetkeksi. Vein Piccon suitset ja oman kypäräni sekä hanskat pois ja vein Piccolle kaurat ja heinät ja isäsin joukkoon pari leipää ja porkkanaa. Huutelin sille heipat ja pyöräilin kotiin.

Vastaus:

Ihana tarina!! Tämä on juuri sopivan pituinen Aina ei tarvitse jaksaa kirjoittaa super pitkiä tarinoita.;D
saat: 80T€

-Tiinu

Nimi: hevoshullu

08.11.2011 17:50
Tulin kauniina syysaamuna tallille. Hera tervehti minua tarhastaan hirnumalla.
- Pitkästä aikaa... Lepertelin sille.
Meninkin heti moikkaamaan Kuria. Haluaisin ehdottomasti nähdä sen! Pian löysinkin sen. Pienehkö, ilkikurisen näköinen poni katseli minua. Se oli Kuri. Juttelin sille, harjasin sen ja menin satuloimaan Heran. Ajattelin mennä sillä piristävälle estetunnille. Hera hörisi iloisesti kun pitkästä aikaa hyppäsin sen selkään maneesissa. Olin rakentanut pienen radan, jonka esteet olivat noin 50cm kokoisia ristikoita. Alkukäynnessä Hera oli kiltti kuin enkeli. Kuiskin sen korvaan kun pyysin sitä raville. Hera ravasi innokkaasti uralla. Menimme esteet kertaalleen ravissa. Hera hyppäsi paljon korkeammalta kuin oli tarvis! Nostin esteet noin 55cm pystyiksi. Hera nosti ajatuksen voimalla oikean laukan. Luotin Heraan. Hera hyppäsi ensimmäisen esteen upeasti! Toinen ja kolmaskin onnistuivat. Laitoin esteet takaisin paikoilleen ja harjasin Heran. Sitten vein sen takaisin talliin.

Vastaus:

kiva tarina jatka vain ahkerasti kirjoittelua Tarinoiden ei tarvitse olla super pitkiä tämäkin on tosi hyvä
saat:40T€

-Tiinu

Nimi: Ninnu
Kotisivut: http://kuutamoniitty.nettisivu.org

22.10.2011 19:53
Tallille taas!
Pian olin jo tallin pihassa, heitin pyöräni pusikkoon ja kiirehdin talliin. Heitin laukkuni kaappiini ja nappasin muutaman porkkanan mukaani. Kiirehdin Piccon tarhalle. Se ponkaisi päänsä ylös kun kuuli ääneni. Sitten se hirnui kovaa ja laukkasi luokseni tarhan portille.
-Voi sua kultapieni, mulla oli sua ihan kauhee ikävä, kerroin Piccolle. Avasin portin ja nappasin Piccoa riimusta.
-Noniin, nyt mennään talliin, sanoin sille ja lähdin taluttamaan sitä omaan karsinaansa. Kun Picco oli karsinassa, annoin sille porkkanat ja se rouskutteli ne tyytyväisinä. Sitten se työnsi päätään syliini ja rapsutin sitä.
-Mennäänkö maastoon? kysyin siltä ja ruuna hörähti pehmeästi. Jätin Piccon karsinaan ja lähdin hakemaan sen harjapakkia. Aloitin harjaamisen kumisualla ja sitten pölyharjalla. Putsasin vielä kaviot ja vein harjat pois.
-Nonih, kultapieni, nyt saat suitset päähän. Lepertelin ruunalle. Menin hakemaan oman kypäräni, hanskani ja Piccon suitset. Kiirehdin takaisin ruunan karsinalle ja laitoin itselleni kypärän päähän. Picco odotti jo karsinan ovella ja yritti tunkea itseään ulos.
-Mitäs sinä yrität? Kysyin siltä leikkisästi. Picco katsoi minua suurilla ja veikeillä silmillään. Laitoin Piccolle suiset ja vrdin vielä hanskat käteeni. Avasin karsinan oven ja talutin ruunan ulos. Nousin tallipihalta Piccon lämpimään selkään ja ohjasin sen metsäpolulle. Aikamme käveltyämme pyysin Piccon raviin, mutta se päätti purkaa samantien kaiken energiansa ja singahti laukkaan pukitellen. No, päätin sitten että laukatkoon nyt sitten kerta oli energiaa. Hidastin Piccoa ja hyppäsin sillä pienen risukasan yli. Otin kaynnin.
-Hiiieeno poika! Kehuin Piccoa ja taputin sen kaulaa. Ruuna askelsi reippaasti ja siirsin se raviin. Picco lähti reippaaseen raviin ja Picco säpsähti kun orava pinkaisi polun yli ja luikki korkean männyn turviin.
-Se oli vaan orava, ei sitä tartte pelätä. Rauhoittelin ruunaa. Siirsin sen hetken päästä käyntiin ja näimme kolme joutsenta lentävän yli ännekkäästi toitottaen. Picco puhalsi kun kävelimme takaisin tallille. Hyppäsin tallipihalla alas selästä ja otin ohjat pois kaulalta. Talutin ruunan omaan karsinaansa. otin hanskat pois kädestä ja kypärän pois päästä. Sitten rupesin avaamaan Piccon suitsien solkia. Vedin suitset pois sen päästä ja vaihdoin ne riimuun. Kipaisin viemään kypäräni, hanskani ja ruunan suitset pois. Menin takaisin Piccon luokse porkkana mukanani. Annoin sen ruunalle ja otin talliloimen Piccon ovesta. Heitin sen ruunan selkään ja laitoin soljet ja remmit kiinni.
-Noniin, nyt on valmista. Kerroin Piccolle. Hain vielä sylillisen heinää ja heitin ne karsinaan. Picco kävi heti syömään niitä. Hymyilin. Kävelin hakemaan tavarani ja huikkasin vielä Piccolle heipat. Menin ulos ja otin pyöräni puskasta ja pyöräilin kotiin. Matkalla mietin miten onnellinen olin kun minulla on Picco <3

-Ninnu ja Picco <3-

Vastaus:

Hienoaa!! Todella upea tarina! Sinä ja Picco olette luotuja toisillenne!
Minun on pakko lisätä että minä olen onnellinen kun minulla on teidät hoitajat, sillä voitte kuvitella miten riehakkaita kauraturvat olisivat ellette te ratsastaisi niillä. Minulla ja Kiinulla ei varmasti riittäisi aikakaan
saat:180T€

-Tiinu

Nimi: Hiutale

21.10.2011 21:40
Katsoin jonnekin kaukaisuuteen ja huokasin.
-Miksi on niin kylmä? Ruikutin.
-Koska on syksy. Hevoshullu sanoi rauhallisesti.
-No hehheh! Minä naurahdin kuivasti.
-Voisi edes aurinko paistaa vähän. Minä jatkoin haikeana, mieleeni tulvi kesän muistoja.
-No eikös syksy ollutkin sinun vuodenaikasi? Hevoshullu sanoi veitikkamaisesti.
-No...joo. Minä vastasin naurahtaen.
Hevoshullu syötti Heralle yhtä leivänkannikkaa ja minä jatkoin nojailua Heron karsinan pieleen.
-Herrasi odottaa jo. Hevoshullu huikkasi ennen kuin hävisi Heran karsinaan.
-Ai häh? Mikä herra? Minä havahduin mietteistäni.
Hero työnsi päänsä karsinastaan ja hamusi hiuksiani, aivan kuin sanoakseen "Minä tietysti,hölmö!"
-Ai niin, enhän nyt mä sua unohtanut! Minä naurahdin ja pörrötin Heron otsatukkaa.
-No ruetaan hommiin! Minä sanoin enemmän itelleni kuin Herolle.
Hain Heron harjapakin ja harjasin sen läpikotaisin. Hero kurkotteli nähdäkseen jokaisen liikkeeni harjauksen aikana.
-No mitäs se Herous tuijottaa? Minä mutisin harjaukseen syventyneenä.
Heikkona hetkenäni Hero tarttui harjaan hampaillaan ja alkoi vetää.
-Heei! Minä kiskoin takaisin.
Kohta harja oli jo omalla paikallaan kun minä varoitin Heroa:
-Äläs yritä ensi kerralla, kyllä minä sinut tunnen, kyllä minä aina voitan.
Hero pettyi suunnattomasti kun sen jekku ei onnistuntkaan.
Kun satulat ja suitset oli laitettu menimme ulos, ohjasin sen kentälle jossa lämmittelimme vähän käynnillä ja ravilla.
Teimme muutamia piruetteja ja muita koululiikkeitä.
-Hei, lähdettekö maastoon kanssamme? Tiinu huikkasi kun olimme lopettelemassa.
-Joo, se olisi kivaa! Minä huikkasin vastaukseksi.
Ohjasin Heron Tiinun ja Pyryn taakse.
Kun tie leveni uskalsin ohjata Heron heidän viereensä.
Juttelimme Tiinun kanssa jonkin aikaa kunnes Tiinu sanoi:
-Otetaanko pieni laukka pätkä?
-Miksipäs ei! Minä vastasin.
Hero hirnahti innoissaan, aivan kuin se olisi ymmärtänyt mitä Tiinu sanoi.
Tiinu hoputti Pyryn taitavasti laukkaan, se oli ihailtavan kevyttä ja ihanan pehmeän näköistä.
Tunsin äkkiä kun Heron lihakset jännittyivät ja se lähti äkkiä Pyryn perään laukkaan.
-Sooo! Minä yritin.
Sain juuri ja juuri pidettyä tasapainoni ja yritin pidättää Heroa, kohta se jo hyytyikin raviin ja minä sain sen aisoihin.
Tiinu tuli Pyryn kanssa huolestunut ilme kasvoillaan.
-Mitä tapahtui? Oletteko kunnossa? Tiinu sanoi.
-Huih, ei hätää. Varoitit laukaan nostamisesta ja minun keskittyminen herpaantui hetkeksi, olisihan minun pitänyt arvata Heron lähtevän Pyryn perään. Herolla on joku ihme temppu päivä tänään! Minä vastasin.
Jatkoimme maastolenkkiämme joka venyikin aika pitkäksi.
Icehorsessa pesimme hepat ja veimme ne karsinoihin. Annoin Herolle porkkanan ja jäin vähäksi aikaa "juttelemaan" sen kanssa.
Söin yhden leipäpalan joka oli ollut mukanani ja kävin moikkaamassa Figaa ja Gigaa ennnekuin lähdin kävelemään kotia kohti.
Mitäköhän seuraava kerta tuo tullessaan?<3

Vastaus:

hahah! Herolla joskus löytyy noita temppuja mutta hyvä että silläkin löytyy joitakin iloja jonkun kanssa jakaa
Hieno tarina!
saat:300T€

-Tiinu

Nimi: Hiutale

16.10.2011 15:57
Tuo alempi on siis jatkoa tuosta edellisestä tarinasta.

Vastaus:

asia kunnossaa

-Tiinu

Nimi: Hiutale

16.10.2011 15:57
Kaivoin taskustani porkkanan ja heiluttelin sitä Heron turvan edessä.
Hero hörähti,jonka minä tulkitsin kiitokseksi. Katsoin vähän aikaan hymyillen kun se rouskutti herkkuaan.
Lähdin hakemaan Heron harjapakkia kun näin Ninnun kävelevän vastaan.
-Ai moi! Minä sanoin hymyillen.
-Moi! Ninnu vastsi ystävällisesti.
-Syyslomalla, vai? Kysyin Ninnulta.
-Joo, silläpä sillä. Ninnu vastasi iloisesti.
Juttelimme niitä näitä kunnes molemmat menivät jatkamaan hommiaan.
Harjasin Heron huolella joka puoleta, josta se selvästikin nautti.
Kun Hero oli harjattu hain sen satulan ja muut kamppeet.
Laitoin sille satulan, ja se ei pullistellut yhtään, yllätys,yllätys. Kun suitset oli laitettu talutin Heron ulos.
Hyppäsin sen selkään ja ohjastin sen maastoon vievälle polulle.
Kun olimme menneet jo käyntiä jonkin aikaa uskalsin jo päästää Herolta höyryjä ja laukkasimme hyvän matkan.
-Tämä on ihanaaaa! Minä kuiskasin kun tuuli leikitteli hiuksillani siinä ihanassa laukassa.
Kiersimme järven kautta ja katselimme kun lintu aura lensi ylitsemme.
Vilkutin nille ja kuiskasin:
-Hyvää matkaa! Tiesin että se oli ehkä vähän typerää mutta se ei haitannut minua.
Sinä päivänä minusta tuntui että oli erityisen paljon liikettä luonnossa, oravat loikkivat puissa, jotkut linnutkin yrittivät laulaa siellä täällä (ne jotka eivät olleet vielä lentäneet etelään) näin jopa yhden kärpän luikkivan puun koloon.
Oli aivan ihana ilma, lehdet kieppuivat tuulen tahtiin ja ilma tuoksui jo vähän talvelta.
Kun koti talli näkyi otimme loppukirin, vein Heron pesukarsinaan ja pesin sen huolella.
Kun kaikki oli valmista vein sen karsinaansa vähän kuivattelemaan.
Sitten etsin Figan ja Gigan.
Löysin ne tallin takaa eräällä lautakasalta, siellä ne köllivät ja nauttivat viimeisistä auringon säteistä.
Silitin niitä ja totesin että ne oli syytä harjata.
Vein ne kissojentavaroille tarkoitetulle kaapin eteen ja otin niitten omat harjat ja harjasin ne perusteellisesti. Kun niitten turkit olivat silkkiset otin nille kupit ja kaadoin nille vähän kermaa.
Kun lähdin tallilta oli aurinko jo painunut puitten taakse ja maalasi siten taivaan oranssin punaisiksi, pilvet jotka kieppuivat taivaalla vaaleankeltaisina palloina näyttivät aivan erityisen kauniilta.
otin niistä kännykälläni kuvan ja lähdin ajamaan kotiin päin pyörälläni.
Oli TAAS ihana päivä tallilla jota en olisi jättänyt mistään hinnasta kokematta.

Vastaus:

Hieno tarina! Kirjoitat todella taitavasti ja ihmettelen miten aina jaksat tehdä tarinoista niin pitkiä:O
Kuitenkin todella hieno tarina
saat:200T€

-Tiinu

Nimi: Hiutale

16.10.2011 10:45
Pyöräilin kohti rakasta icehorsea, vedin syvään henkeä syksyn tuoksua ja oikaisin kaulaliinan paikkaa.
Laitoin pyöräni parkkiin rauhallisesti ja huomasin Tiinun juuri tulevan tallista ulos.
-Mooi!! Minä huikkasin aidosti iloisena.
-No moikka moi!! Tiinu sanoi pirteästi.
-Ihanaa kun on syksy! Minä sanoin, olen aina ollut syys- ja talvi ihminen.
-No onhan se aina ihan mukavaa. Tiinu sanoi ystävällisesti.
-Mutta nyt jos ei haittaa menen katsomaan Heroa. Minä sanoin anteeksipyytävästi.
-Mene toki, nähdään! Tiinu sanoi.
-Nähdään!! Vastasin.
Astuin ihanalta tuoksuvaan talliin ja miltei syöksyin Heron karsinan luokse.
-Hei armas polleni! Minä sanoin lempeästi.
Hero tuli katsomaan minua ja hirnahti iloisesti.

JATKUUUUU...!

Vastaus:

Jatkuu..

-Kiinu

Nimi: hevoshullu

03.09.2011 22:08
Lähdin sydän pomppien tallille. Mitenhän Hera voi, mitä sille kuuluu tuollaiset asiat pyörivät mielessäni. Astuin sisälle ihhh, pärsk. Hera hirnahti minulle. Mitä, mitä tyttö. Juttelin ja hain harjat. Hera nukkui taas kun harjasin sitä. Kun olin harjannut sen satuloin ja suitsin sen. Talutin sen ulos ja hyppäsin selkään. Lähdimme kävelemään maastoon. Siellä ravasimme pätkän. Näin risukasan, eikä se ollut VAIN risukasa, se oli suuri maahan kaatunut puun runko. Hypäätäänkö kysyin samassa nostin laukan. Sydämeni jyskäsi. Hera lähestyi koko ajan estettä. Hieman ennen estettä, se hyppäsi rungon yli. Jäi vielä aika paljon ilmavaraakin. Hyvä, hyvä tyttö. Kehuin sitä lähdimme ravaamaan pois. Näin pienen lammen, Hera ravasi sinne. Istuin kiven päälle ja Hera joi. Taputtelin sitä, samassa paikalle ilmestyi pieni tyttö äitineen. Katto äiti, heppa. Tyttö sanoi äidilleen. Tyttö astui Heran viereen. Äiti, saako sitä taputtaa tyttö kysyi. Sitä sinun täytyy kysyä häneltä. Nainen sanoi ja katsoi minuun. Sitten tyttö käveli luokseni ja sanoi:Saahaan hän aneli. Saa, Hera on oikein kiltti hevonen. Sanoin ja tyttö taputti Heraa, hieno heppa, hän sanoi. Lähdimme ravaamaan takaisin tallille. Siellä harjoittelin helppo c tä Heralla. Sitten harjasin sen ja rapsuttelin sitä hetken ja lähdin kotiin. LOPPU

Vastaus:

Hienoa! teillähän sitten oli oikein mukava päivä On varmaankin se pikku tyttö ollut ihan kipinöissään kun on saanut taputella hienoa hepoa
saat:100T€

-Tiinu

Nimi: Ninnu
Kotisivut: http://kuutamoniitty.nettisivu.org

01.09.2011 20:10
Heräsin aamulla aika myöhhään joten kipaisin ala kertaan ja söin nopeasti. Vaihdoin tallikuteet ylleni ja nappasin laukkuni. Juoksin ulos ja pamautin oven perässäni kiinni. Otin pyöräni vajan seinustalta ja lähdin polkemaan tallille. Perillä heitin tapani mukaan pyöräni pusikkoon ja kävelin talliin. Vein ensin laukkuni kaappiini ja otin riimunnarun piccon karsinan ovesta ja lähdin hakemaan ruunaa. Päästyäni Piccon tarhalle, se tuli minua vastaan ja hörisi pehmeästi. Nappasin sen kiinni riimunnaruun ja jutteline sille.
-Mitäs poika? Tänään mennään maastoon.
Picco katsoi minua veikeästi ja pärskähti iloisesti. Nauroin ruunalle ja talutin sen karsinaan. Laitoin karsinan oven kiinni ja lähdin hakemaan harjoja. Picco oli aika puhdas, mutta koska olin menossa ratsastamaan, harjasin sen. Putsasin vielä kaviot ja kipaisin hakemaan Piccon suitset ja suojat. Aolitin suojien laitoista ja laitoin itselleni kypärän päähän, ennenkuin aloitin suitsimisen. olin pian valmis ja talutin Piccon kentälle. Nousin jakkaralta selkään ja kävelin hetken kentällä, kunnes lähdin maastoon. Maastossa oli ihanan rauhallista, vain minä ja rakas hoitsuni. hetken käveltyäni käskin Piccon raviin ja hyppäsin parin pienen rungon yli. Picco kulki nätisti, joten siirsin sen laukkaan. Laukkasin pitkästä aikaa ilman satulaa ja tuntui kuin olisin laukannut pilvissä. Oli taivaallista laukata ilman satulaa syksyisessä metsässä, jossa tuoksui vielä sade. Siirsin Piccon raviin ja sitä kautta käyntiin. Kävelimme takaisin tallille jotta Picco jäähtyisi. Tallipihalla tulin alas selästä ja talutin ruunan talliin. Karsinassa otin siltä suojat ja suitset pois ja vein ne paikoilleen. Kävin hakemassa rehuvarastosta porkkanan ja annoin sen Piccololle. Ruuna poimi sen varovasti kädeltäni ja rouskutteli sen tyytyväisenä. taputin sitä vielä ja sanoin:
-Heippa, heppakulta, tulen taas joku päivä uudestaan.
Picco pärskähti vielä takanani kun menin hakemaan laukkuani kaapista. Kävelin ulos tallista ja pyöräilin kotiin.
Mietin vielä matkalla että olen todella onnekas, kun saan hoitaa noin hienoia hevosta <3

Vastaus:

ihana tarina tämän pituist tarinat ovat ihan hyviä ei todellakaan aina tarvitse ahertaa hirmuisen pitkiä tarinoita
saat:150T€

-Tiinu

Nimi: hevoshullu

28.08.2011 20:47
Sori, painoin vahinkos liian aikasin Jatkuu kuitenki nyt. Olimme ravanneet jonkun aikaa ja käännyimme takaisin. Perillä kokeilin pientä kouluratsastun ohjelmaa, Hera meni sen mutkitta mutta se ei olisi jaksanut keskittyä kunnolla. Lähdin talliin harjaamaan sitä ja otin suitset ja satulan pois. Ruokin sen ja lähdin kotiin

Vastaus:

ei haittaa kiva tarina toivottavasti oli mukavaa
saat:60T€

-Tiinu

Nimi: hevoshullu

28.08.2011 20:27
Tulin aamulla aikaisin tallille ja menin sisälle. Kävelin Heran karsinan luo, Se hörähti minulle. No miten tyttö voi juttelin sille. Etsin Heran harjapakin ja aloin harjata sitä. Se pani taas silmänsä kiinni. Se näytti onnelliselta kun harjasin sitä. Kun olin harjannut sen otin satulan satulahuoneesta. Kun olin satuloinut sen, Hain sen suitset. Kun olin suitsinut sen talutin sen ulos. Pihalla nousin selkään ja taputin sitä. Lähdimme ravaamaan metsää pitkin.

Vastaus:

ylempi

-Tiinu

Nimi: hevoshullu

27.08.2011 14:46
Heräsin kello6 ja muistin ainiin,menen tänään hoitamaan Heraa.Söin nopeasti ja lähdin tallille. Astuin tallin sisälle ja etsin Heraa. Domino,Safiiri, Hera siinähän se on.Se nuuhkaisi minua kun tulin sen karsinaan.Sitten taputtelin sitä hetken ja juttelin,Hyvä tyttö kehuin sitä.Hain satulahuoneesta harja pakin ja aloin harjata sitä.Se pani silmänsä kiinni kun otin pääharjan. Kun olin harjannut sen otin satulahuoneesta satulan ja aloin satuloimaan sitä.Sitten talutin sen ulos ja nousin sen selkään.Lähdetäänkö maastoon kysyin maiskutin sen liikkeelle ja ratsastin metsää kohti. Siellä sitten ravasimme hetken.Vähän matkan päässä näkyi sänkipelto siellä olisi mukava laukata. Ajattelin ja ohjasin sen sinne.Laukataanko kysyin Hera hirnahti ihan kuin se olisi ymmärtänyt. Annoin sille pohkeita ja se säntäsi täyteen laukkaan.Sen selässä oli ihana istua kun se laukkasi tasaisesti.Pellon toisessa päässä käännyimme takaisin.Hera ravasi reippaasti metsää pitkin ja minä kevensin. Tallilla talutin sen sisälle otin riimun jossa luki Hera,ja pesin kuolaimet. Hera läähätti paikallaan kun otin satulan pois. Sitten aloin harjata sitä kun olin harjannut sen taputtelin sitä ja sanoin heippa ja lähdin kotiin.

Vastaus:

Kiva tarina! Osaat todella hyvin hoitaa Heraa!! Saisi ehkä olla hiukan pidempi tarina, mutta tällä on hyvä aloitella!
Saat:50T€

-Kiinu

Nimi: Hiutale

20.08.2011 11:54
JATKOA!!

Juttelimme Kujeen kanssa jonkin aikaa kunnes huomasimme Tiinun maneesin toisessa päässä laittamassa paria estettä ja puomia.
Ratsastimme hiljakseen Tiinun luokse ja sanoimme kuorossa:
-Moi Tiinu!
-No moi, tänään onkin kunnon sade! Tiinu tervehti.
-Niimpä, luuletko että sataa koko päivän? Minä kysäisin.
-Niin ainakin luvattiin säätiedotuksessa. Tiinu vastasi pahoitellen.
-No ei voi mitään, pidetään sitten hauskaa maneesissa! Kuje tokaisi.
-Aivan niin! Minä naurahdin.
Olimme juuri aikeissa lähteä toiseen päähän kun kuulimme Tiinun kiltin mutta hiukan syyttävän äänen:
-Apu ei olisi ikinä pahitteeksi!
-Hups! Me tullaan! Minä sanoin pahoitellen.
-No, eihän sitä aina kaikkea muista! Tiinu nauroi.
-Niin, mutta sinähän pidät siitä aina huolen,että me muistamme! Kuje nauroi.
Minä ja Tiinu yhdyimme nauruun ja laitoimme esteet paikalleen.
Kun kaikki oli valmista aloimme lämmitellä hevosiamme.
Radan mnikä teimme näytti aika yksinkertaiselta mutta miltähän e näyttää sitten ratsastaessa? Minä mietin.
Kiersimme maneesia ympäri ja otimme parit raviaskeleetkin.
Ohjasin Heron radan alkuun ja kannustin sen liikeelle.
Ensin oli tasaokseri, yritin laskea Heron askeleet ennen hyppyä.
Kun hyppy läheni myötäilin Heron liikkeitä parhaani mukaan, jatkoimme esteeltä toiselle kunnes rata oli ohi.
-Vautsi! Olette hyvä pari!! Kuulin kun Kuje kannusti sivummalta.
-Kiitos, te myös! Minä vastasin hymyilleen ja tarkoitin siis Kujetta ja Caraa.
Jatkoimme Heron kanssa ja kävimme radabn pari kertaa vielä läpi.
Kokeilimme myös hyvän tovin koulua, jossa Hero onnistui todella hyvin. Lopuksi halusin kokeilla vielä pysyttämäämme rataa vielä toisin päin.
Katsahdin kelloa.
-Oho!! Kylläpäs aika on mennyt nopeasti! Minä ihemettelin.
Kuje ja Cara olivat jo menneet jokin aika sitten.
Talutin Heron ulos ja annoin sateen valua kasvoilleni.
Vein Heron suoraan pesukarsinaan ja riisuin siltä satulat ja muut. Katsoin Heron selkää jossa oli märkä läntti hikeä.
-Nyt pestään hiet pois! Minä sanoin Herolle.
Pesin Heron kokonaan ja vein sen sitten omaan karsinaansa.
Annoin sille omenan jonka oli tarkoitus antaa vasta kun lähden.
Katsoin ulos,sade ei sitten lakannut ollenkaan. Huokasin ajatukselle että minun täytyisi polkea vielä takaisinkin.
Avasin laukkuni ja söin evääni. Hero tunki päätään eväsrasiaani päin ja kaivoin sille vielä pikkuisen porkkanan joka oli oikeasti tarkoitettu minulle pikku välipalaksi.
Olin hetken Heron kanssa sen karsinan luona mutta lähdin sitten etsimään Figaa ja Gigaa.
Löysin ne makoilemassa heinäpaalien luonta.
-No moi, mitäs komeille kolleielleni kuuluu? Minä sanoin lemepästi.
Ensin Gigaro hätkähti ja nousi ylös se venytteli perusteellisesti ja sitten se kipitti kovaa vauhtia luokseni kerjäämään silityksiä, kun Figaro huomasi että sen toveri oli lähtenyt sekin tuli luokseni.
-Tiedätkö jo, että olet hoitsuni? Minä juttelin lempeästi Figarolle.
Silittelin niitä ja yritin olla tasapuolinen molempia kohtaan ja silitin Figaa selästä sillä se oli kavunnut syliini kun olin istahtanut maahan, Figaroa silitin korvien välistä mistä se näytti pitävän erityisesti. Tungin käteni taskuun ja löysin kuin löysinkin sieltä kaksi kalan muotoista ohutta kalatikkua. Annoin ne kissoille ja ne kävi ahneesti niiden kimppuun.
Sillä aikaa kun ne rouskuttelivat herkkujaan kävin hakemassa kissoille tarkoitetusta kaapista pehmeän harjan ja tulin takaisin missä ne jo tulivat minua vastaan.
Istuin toistamiseen ja kissat tulivat luokseni, aloin harjata ensin Figaroa, koska se oli uusin hoitsuni. Figaro oli ollut minulla Herosta asti ja pukkasi jo päätään mustasukkaisesti kylkeeni.
-Hei, älä nyt viitsi, olette yhtä tärkeitä, harjaan sinut seuraavaksi! Minä nauroin.
Figa näytti nauttivan harjauksesta, kun sen turkkissa ei ollut enää takkuja tai muuta minä aloin harjaamaan Gigaa. Tiedän että kissat pesevät itse itsensä, mutta kun Figa ja Giga olivat talli kissoja ajattelin pestä ne joku kerta kerran nyt ne harjasin.
Leikin vielä vähän aikaa niitten kanssa, vaikka ne eivät olleet enää mitään pikkuisia pentuja ne jaksoivat aina innostua paperitollon tai muun lelun näkemisestä.
Kun ilta alkoi jo painostaa, minä katsahdin ulos ja yllätyin iloisesti, ulkona ei enää satanut.
Kävin vielä moikkaamassa Heroa ja lähdin ajamaan kotia kohti.
Onneksi en jättänyt tätä päivää huomiselle sillä tämä päivä oli sateesta huolimatta aivan ihana!!<3

Vastaus:

Kiva tarina Kirjoitat kyllä niin taitavsati että waude!! jatkathan näin
saat:200T€

-Tiinu

©2018 layout200 - suntuubi.com